Meillä on keskiviikkona aika yksityiselle ultraan. Päädyttiin miehen kanssa yhdessä siihen, että se on kuitenkin pieni hinta mielenrauhasta. Tokihan jotain voi sen jälkeenkin vielä vikaan mennä, mutta ainakin saa tuulimunan ja kohdunulkoisen suljettua pois. Ja jos jotain olisikin vialla, niin haluaisin kyllä tietää sen nyt, eikä niin, että ekassa ultrassa todettaisiin sikiön kehityksen lakanneen jo viikkoja sitten. Ähh, mä oon varmaan vaan lukenut liikaa kauhukokemuksia netistä. Ultran aikoihin on menkoista laskien vko:n 8 alku eli sydänäänien ois pitänyt nyt kuulua jo jonkin aikaa. <3

Oireita on vaihtelevasti. Tissit ovat olleet alusta asti kipeät ja alamasussa vihlailee ja nippailee silloin tällöin. Pariin päivään ei oo tehnyt mieli syödä mitään, kaikkein vähiten makeaa! Ja se on mulle ihan tavatonta, sillä mun makeannälkä ei oo ikinä tuntenut mitään rajoja! Mutta tälläkin hetkellä keittiössä ois suklaakakkua, kermakakkua ja keksejä eilisten vieraiden jäljiltä ja mua oksettaa ajatuskin. Ainoa mitä tekee mieli, on ihan oikee kotiruoka, vaikkapa perunamuusi, namskis. Ilmeisesti tää tukala olo johtuu närästyksestä, vaikkei se kivualista ookkaan. Koko ajan vaan on tosi tukala olo ja aina välillä kuplii suuhun ikävä maku. Yöks. Mutta toisaalta oon onnellinen joka ikisestä ikävästäkin oireesta, sillä syy on ihan mielettömän ihana!